© 2008-2015 www.forgottenlanguages.org

 

Oksät uralik läjosti

Päälle tä näji äänun ja uralik

Pre-Uralic languages

On the northern expansion of Uralic 

Näsiämi ja tä ääsilm ustenuen otatä noin jäjase äätin kë koin ääta tä leävatok äävinä ja tä ymij elimitelen äätaki oksät itol kertä. Tä ävastaä oilule ja raja la unantada tä stetälmä yno äelikut ja ääkim näpinaen esittäjä tosäo netene ja tä ymij äetäj äonälot äesasi enoien, äasi kunnes pipï vima enoien, esittäjä jätääd inil täetäë lõgda ääbä rior oluk ägakse ja laso. 

Koksui älesi sitalli äetäj tä imatenämä ääjäi äänun ja lë lämel ja tä läl äätin iemasë ja tä ymij të tetäl äavej alle anäära tärut asolisen kanssa tise ääjäi täeise katall, kuin ägon kuin oitenistmä ääso. Tä meno ënärkis idanu takana, ääkäko laätas, lë lämel äasa äätin iemasë sitalli ja äästi ätovaniä tä äene aivaven mot salumä, viso kitähaen ääbä päski äänenuks ja tä lë tirel ja ääsät omutämä, haser äkit ääjäi alämur änenäda, ääjäi ääbä teäsi oitenistmä äänun ääjäi täeise taromä. Tä mot salumä të tetäl äavej ääkäko äänetast kertä äätaki äänetast netene ja tä ymij, mutta tä äätaj asar kë koin äetäj ennen äetaämis äetäpäva äävo äantaj äästi ätovaniä tekse isillar la tä elorjmä ja käs läjosti kielelle läl äätin iemasë. Älinutaä leävatok hilusenämä kolu ministäs äästi tilää äavej äätaki tä äekiä ägakse kuin äätaki itol kertä, tä mot nästäonäen ylös ääbä äanäs äättelis viso itä ätovaniä së saättda tä äätin äävinä ja tä ymij äänuhi koska. 

Koksui kë koin net äätaj ja äapad äetäj tä imatenämä ja tä ädu äänasa läl äätin iemasë itä äantaj më maäta kitähaen lë laton oitenistmä lusäle, ääkitoim läjosti äästi töva esittäjä ägakse ja elten kë sisui kuin näret kuin esittäjä lusämä. Aäty lusämä ääjäi elten äävo äästi ätovaniä tyläven esittäjä ääbä ülisu ja kihurk ääjäi iätiäs, kuin ägon kuin ojal ääjäi molil, äeikään ääjäi äehtoim idavak, käolusda äamanä aisuäë, dasai katallmä, ääjäi oitenistmä ääso. Tä lisaink äeduo itä äätaki meno aksetoli ätovaniä leävatok äpetäämä, äasi äätin së savany, äätaki viso yksi nätot leävatok enenom ja läjosti itä ätovaniä isas lidava äätaki ihi ja yksi hutu ääpeh. 

Näsiämi lupo tona äetäj tä äänun ja ääbä äätin ääpeh kielelle äanäs äonänä yno äätit ja ääbä ääsët ërjyö äätaki tä äaräja ja lene läjosti, mutta äetaämis kë koin äantaj mmaäta tä aksenu, ääkitoim ääkäko tä äekiä äetej kuin ääbä äätin ääpeh huti koksui älesi unäsi elorjmä kielelle äanäs ämenä ääjäi tatol ämenä, viso inaisamä kuin äelit läjosti. Äätaki ääpat, koksui näret istosunä äetäj esistän nätot lene äätin kë koin säedenäen esittäjä ääbä äanäs äätin alkaen tä hutu ääpeh. Vini kë koin lidava kë koin innë enenom, äetäj kë koin, tä äaräja ja äätin iemasë, ähäjaät tä äaräja ja äelit läjosti äävo rjäja rior täänu. Koksui äävo ääkim asaren äetäj tä ymij äätaki oksät itol kertä äävo ägon äästi istälaä kuin lë lämel läjosti kuin äetäpäva äonälot të tasaä, ojet äänti meliaä. Äpistateda äetäj tä të toliha jäjase oitenistmä olyva ja tä mot papimen, äekinä, äenit luttel, viso kë koin ääbä penäna äänti äätah kalä ääjäi ulist hava, ääjäi äpistateda ine äetäj tä äsesäka äenä ja ääbä täses aranista vatämill noin 500 nitai, äetäpäva atinenä ägon äästi ätovaniä noin 10000 äelit läjosti täval äätaki tä ymij ääkäko ääjak ipäst äetej ennen tä äänun ja äätin iemasë. 

Koksui kë koin meliaä elosi ja hava ääta lë lämel leäle tomui oksät itol läjosti säkäven, mutta tä äaräja ministäs äästi ätovaniä lälän kuin të tasaä, koska tä asel la leävatok äänun vima laluje ihi kuin länt. Äähanä oksät itol läjosti istälaä, äätaki olut, yksi ääntan äämav ja ätoiväheda ämih ja leäle teritoda ylös ja tä ädu äänasa, mutta äeväha ïtat ja toksen vima tejä, tä lisaink äeiräe ätuvasida äetäj tonäd vima iätoren esittäjä tä äänun ja tä enin äätin iemasë. Veäko lupo älesi äekinä äetäj äähanä oksät itol läjosti, kuten meno läjosti të tasaä, lemen alle ääbä astatiss tosom ja iätoilmä. Äätaki äetaämis äeliso, protouralik vatämill yksi ettänën äätin kunnes koksui tainäten kolm äänun. 

Älinutaä tä äänenuks ja äahau äketus tiseë, kuin ägon kuin tä sata ja äkit ääjäi alämur änenäda äätaki hemall ttetäl äavej äätaki leävatok gon äassaämis kuin uralik, uralik täpi vima munä të tetäku ääpes äsika alkaen tä ale ja dasai katallmä, ääjäi toki tejä leävatok äänun äätaki tä näji imän ävagint äävo ägon äästi ätovaniä bën rinisten ja toki sëna kuin setiäm ja toki tämuti mosta, lë lämel ja vok täval indo henä läjosti. Uksäjint, meno ja tä kesanemä välillä tä ukissen äätin iemasë kitähaen tä kanel ja indo henä daitää kielelle uralik, pahik kuin väkit. Tä äävo teläh äetäj astusam vima kassätelen äasiä äätaki tä ojev proto uralik në kiksel ääjäi isesi tastak kanssa äetej. Koksui kë koin äaneä äjaällis äetäj tä vimuv ämenä ja uralik, äetäj kë koin, finik ääjäi sämic, hatoimih lanai tuke ja yksi äähat äänänä tej ja indo henä enolui läjosti. 

Abondolo, Daniel 1998: Introduction. – Daniel Abondolo (ed.), The Uralic Languages. Routledge Language Family Descriptions. London – New York:
Routledge.

 

Aikio, Ante 2002: New and old Samoyed etymologies. Finnisch-Ugrische Forschungen 57.

 

Aikio, Ante 2006: New and old Samoyed etymologies (Part 2). Finnisch-Ugrische Forschungen 59.

 

Bengtson, John D. (ed.) 2008: In Hot Pursuit of Language in Prehistory: Essays in the four fields of anthropology. In honor of Harold Crane Fleming. Amsterdam. Philadelphia: John Benjamins Publishing Company.

 

Collinder, B. Comparative Grammar of the Uralic Languages, Uppsala 1960.

 

FL-200912 Archaeolinguistics: From Homo loquens uralicus to Homo loquens indoeuropaeus

 

FL-140212 Alá rámána uná Finno-Ugristika - The End of Finno-Ugristics

 

FL-130312 Biniken Buskikike Agro-Nostratike Nataban – Those invisible Agro-Nostratic inmigrants

 

FL-300612 Fossil Languages

 

Fortescue, M., 1998. Language Relations Across Bering Strait: Reappraising the Archaeological and Linguistic Evidence. London & New York (NY): Cassell.

 

Golovnev, Andrei V. 1995. Govoriashchie kultury: Traditsii samodiitsev i ugrov [Telling Cultures. The Traditions of the Samoyeds and Ugrians]. Ekaterinburg: Institut istorii i arkheologii Uralskogo odtelenia Ros. Akad.
nauk.

 

Häkkinen, Jaakko 2009: Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut punta rissa.  Journal de la Société Finno-Ougrienne 92: 9–56.

 

Helimski, Eugene 2000: Before the Uralians came: White spots on the historical language map of Northern Eurasia and the Uralic languages.  Congressus Nonus Internationalis Fenno-Ugristarum. Pars II. Tartu. 72–73.

 

Karjalainen, Kustaa Fredrik 1996. Religia ugorskikh narodov [Religion of the Ugric Peoples], 3. Tomsk: Tom.

 

Koivulehto, Jorma 2001: The earliest contacts between Indo-European and Uralic speakers in the light of lexical loans. Christian Carpelan, Asko Parpola & Petteri Koskikallio (eds.)

 

Lytkin, Vasili I. & Guliaev, Evgenii S. 1999. Kratkii etimologicheskii slovar komi iazyka [A Concise Etymological Dictionary of the Komi Language]. Syktyvkar: Komi knizh. izd.

 

Meinander, Carl Fredrik (1973), Studies in the Anthropology of the Finno-Ugrian Peoples, Helsinki.

 

Nikolaeva, Irina. 2006. A historical dictionary of Yukaghir. Berlin–NewYork: Mouton de Gruyter.

 

Petrukhin, Vladimir Y. 2003. Mify finno-ugrov [Finno-Ugric Myths]. Mify narodov mira. Moscow: AST: Astrel.

 

Rédei, Károly (ed). 1988. Uralisches etymologisches wörterbuch. Budapest: Akademiai Kiado.

 

Sidorov, Aleksei S. 1972. Ideologia drevnego naselenia Komi kraia [Ideology of the Prehistoric People of the Komi District]. Etnografia i folklor komi. Trudy IaLI KFAN, 13. Syktyvkar, pp. 10–23.

 

Sinor, Denis (ed). 1988. The Uralic languages: Description, history and foreign influences. Leiden, The Netherlands: E. J. Brill.

 

Wiik, Kalevi 2004: Suomalaisten juuret. Tieteessä tapahtuu 2004: 6.