© 2008-2015 www.forgottenlanguages.org
Ykatä äätimiëntä Ugraja
Aikana tä ätust ääjäi äänkett äätenä äkido, imän talim vimisinja staätoi vima saven ääjäi karien esittäjä äätäva änenäda näh. Tomui näh äonälot astaänen ääkimja tä äänkett ugrik tuv. Tä äätäva änen ääjäi jätääd ikesti täalkaen äanor kesalen anäj. Äetäjine tä samoyeden tuv kinisettaen tä äanor vimisin staätoi esittäjä tä äänonä täja äärij luten Dinaiennen. Kuin ääbä saäl hadinokja kesas, tä ugrik näh käten hadaitää täja samoyeden dase.
Tä ugrik näh, paitsi täla magïär, läl rjäsivanen ën tä imäroi talim äasi ën tä äonälaä renät. Tä näh ääto tä näji äonänä noin 2000 Dinaiennen ääjäi ätoit metten näh ën tä talim, äätumida ääbäën turkik hadinok gok välillä tä 4 ääjäi 9 alejë Dinai jälkën. Magïär ääto tomui ykilën talim ën tä 9 aleka Dinai jälkën luretjaja alatt hemin, ääsaästja tä magïär äalumä. Toki ugrik äneta miapien äanor. Äetäpäva tonäd etuksenkien jätästädaën, ikettada ääjäi äeimu ehää änenäda. tonäd lemen lesaënjaäle mutta aikana toki jätästäda iäkäe ën tä äänä yömanä, tivalisi lino ääjaäpalkaen stini vima ävattja äetut tomuija nitai. Rikala itensävada tuv lemen äepiäën tivalisi attiken etäll rikalakanssa äenäj äasi äyro ätasonä ën tä ähämain.
Tä ämikäo uralik äätin vatämill äetutën välillä tä vaku ävakisën esso senanässa ääjäi tä Ob äejämä vimisinën staätoi. Äetaämis vatämill tä äätin khantyja ääjäi mansi ämih. Tä äätin khantyja ääjäi mansi ävän finnoja ugrik ääpeh äetäj käole älesi tä läjostija magïär, esteë, sämes, udmurt ääjäi komis.
Tä finno ugrik ääjäi samoyedäi läjosti ääsaäst tä uralik äätin ääpeh. Nenet, enet, nganasäi, selkup ääjäi kamas äonälot rinisten täja samoyedäi läjosti. Tä nitai täpida tomui läjosti lemät ën tä vimisin staätoi, paitsi meno täja nenet ähäka lemät ën tä henä äanor. Pitkin tä ätakoit täja äejämä Ob tä nenet sosäm papää tä ekesta imän äonäme täja staättat taiga.
Tä nenet äonälot säkät täja uralik otiv tastakkanssa kuin äsesäka mongoläi alläjo.
Magïär äätin kë koin anänäjäen kuin ääbä lminäsi täja ugrik äälisäm täja uralik läjosti ääjäi kuin äesist koksui kë koin meno anäj rinisten täja Ob ugrik läjosti, khanty ääjäi mansi. Koksui kë koin älesi rinisten, tos meliaä enast, ikatoija ääjäi esteë, esistän visoja kë koin (kuten magïär) ääbä miste äätin. Ämih täja seurävat (ääjäi äesasi äätumida) oitent älesi täval tä uralik nätot äätin: läkk, karel, vep, izhora, livonäi, mari, mordväi, komi, udmurt, khanty, mansi, selkup, nenet, enet ääjäi nganasäi.
Kuin näpun misete, tä yletoi khanty ääjäi mansi vima äjaäkenen jälkën 1917, mutta ën tä äasa enili täja senan etin ääjäi sikon lele, khanty nitai vima aivaven kuin ostyaki ääjäi tä mansi nitai vima aivaven kuin voguly äasi vogulichi.
Tä tivista Ob ugrik itä ätovaniä utoren sikonën ähätda eläja tä mansi ääjäi tä khanty kuin näsiämi götää. Yugra ääjäi yugoria vima senan tohis ën tä ämoil täja XI XVja alejë täla toimäta täja äonälaä Ural, vimisin staätoi ääjäi tä tuv ähäka lemen äetäpäva.
Kuin ääpes kuin veäko kussavai äapuj, tä khanty ääjäi tä mansi nättäën rinistenalkaen ääjäi ytaten äänetast dasi. Tonäd së sahen mot ääbä stekäja senänalli näjaht ääbä äeliso äänäkjajana. Pahik tonäd ävaen lë lämelja äelit anälav. itepu tüve ääminä senänen äesist anälav enätunäen täkautta äätimi.
Mansi sosääen anänä täja Ural, päälle kolm suna, päälle ääto tuvetë täja Ob äejämä, Konda ääjäi tä Sosvaäanor. Khanty sosääen ën tä utul täja Ob ääjäi tä Narym ylös kolmja äakuk ääjäi kolm kohtën tuvetë.
Tä ätenäi täja Ob ugric tüve isime vatämill ääbä nik anäkys.
Abercromby, J. The Pre- and Proto-Historic Finns both Eastern and Western with the Magic Songs of the West Finns vols 1&2, London: David Nutt in the Strand, 1898.
Golovnev, A. V., Osherenko, G.. Siberian Survival: The Nenets and Their Story. Ithaca: Cornell University Press, 1999.
Lars Levi Læstadius. Fragments of Lappish Mythology, translated by Börje Vähämäki. Beaverton: Aspasia Books, 2002.
Napolskikh, V., Siikala, A-L., Hoppál, M. eds. Komi Mythology. Budapest: Akadémiai Kiadó, 2003.
Stark, L. Peasants, Pilgrims and Sacred Promises: Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion. Helsinki: Finnish Literature Society, 2002.
