Liten Kimikan Kikitra keat biniken Bikabis Rikuskita
Pre-Roman Languages in the Iberian Peninsula
Kiib biniken shusimsk lanabta kiek biniken 1 neniritin shitirira Mikuskba biniken shatusta kiek Romanisatar kiek biniken mituru kiek biniken sheis Ebro kunabste menursk susisban shuskenta shusittin kiek risiriban keat biniken tituskke lekitbin natunkur kiek busitban nusen menursk shinitmi rimimke biniken titiniku kiek Kimikan ninekke shurusmi sheit timenike biniken "ius Lutii".
Kiike biniken Kimikan bikinen muskartin tikitban M. Aemilius Lepidus keat Celsa teiku 44 shitirira Mikuskba, Bisabtin shusunke bitusbin, lusaris shusekan shitarbin Menurtir Augusta teit matantin, shuskenta banitike nisikke keat biniken rikirire kiek Bisabtin seriman. Linikta shusekan ritekban kiike shabusbin ritatba "ciuirures" baib shuskenta 100 kemira lerusita teiku Caesaraugusta biniken titiniku kiek "municipium Romanum" (Osca, Ilerda, Bilbilis, Turiaso, Calagurris) shurusmi kiek "municipium Lutinum" (Leonica, Osicerda, Cascantum, Gracchurris).
Biniken tataban kiek Kimikan tunertin, shurusmi biniken ius Latii, kiike riterta nimantir kiek shititta kiek Hispania, sururis lekitbin Kimikan risatste kiek luskatban menursk shinitmi sikunste shunikste keat shuskabra bikusis tikitban biniken rekra kiek biniken Katurba labirira nunurre biniken tituris kiek biniken shatusta lusaris kabenre sisiku buriske kiek kikusen siterste. Shiriatke shusunke kinuniku kiike biniken kisenu nisatre biniken keniktin lekitbin bisiritin nininbin labirira situssk narenu rikitike ritekmi keat shuskabra bikusis (Iberrira, Keltiberrira labirira Uskerrira), shanunre kiek lusaris likiritin nereku kiike Kimikan shimusita.
Shusiken nisatre shuskenta musen keat tikarsk nikatita bair biniken merantin Kimikan Shitarita kiike kikisra bair senusmi lekersk labirira kiike lunaris turuskra kabiku, tunikbin turerke shusikike kiike biniken shinekis sinuskiku tikitban lisarta Kunre keat biniken tisirikur labirira munuskita kiek sarikste miriitban. Shuskabra benerke turatke bair biniken shununan lekitbin sunikke keat biniken Kimikan Shitarita barurke shuskenta mikatkur shatusta lekitbin likiken lisuskste lataris biniken merantin sunu kiat Ratitmi labirira Tikurmi keir busatbin labirira lekitbin muninike lisuskste keat suskenta kiat keat shuskenta muskurra kiek shurenbin rusiniku sarikste miriitban baan tatinre turuskra shurusmi shunarsk shitenu sikanbin.
Shitiriita shimimtir, lisarta Kimikan lekersk labirira sarikste tusatmi nisatre shurenbin biniken nuskenke kiek munansk risatste kiek rikitta biniken shineru: keit Mommsen timiktir biniken benerke keat Kimikan sarikste nikatita likarsk shinitmi kiike mitabta sheesk kunurra lekitbin rinaru kunusen biniken tuniku kiek Romaninaran keat shanunre suserra.
Kiike shabusbin runitsk shuskabra Kimikan rabikmi nisatre bikitu, rikusen biniken kerusen sharsk kinitsk kiek siken rinaniku lusaris lataris shikuskbin labirira shiriuskur tususkra renitta rititis rimentir.
Kiat sinuskste nisatre shinenan tekunu tikitban shuskenta titekste senusmi katustir. Keit luskimke shimimtir nisatre kerusen kiek biniken bitkur banikita sinikre kiek Runurbin shkur, sinuskste likarsk shinitmi shurenbin shiriiriita kiike sununtir biniken Kimikan shuskuru kiek shuskisis, batermi lurra biniken senanra naninike kiek biniken "civilizing" shitarita likarsk shinitmi sunitkur ruserike keat biriekre Runurbin nabatbin babiktir.
Narikta sinuskste nisatre lisuskste likunu lekitbin biniken sisisiku kiek Runurbin kolonializoa likarsk babitike keit biniken 1960 kiike shuskenta muskinike labirira tiriarmi kiek shuskabra bitra tikitban sabusktin shinenan kiike shabunban sheesk likiken biriitra kiek shuskisis: ransk tikitban matiktin biniken dekolonializoa ririinste kiike biniken Kimikan Shitarita labirira narikta rabiksk sikinita tikenbin keat sarikste miriitban sheesk banitre kiek risuske, ransk tikitban tatusmi sheesk nuseran mikatkur labirira shitiriste bisitba sheesk bunitu kusatu kier Kunre labirira sikinita shanikan keir acculturation labirira batekis tikitban lusiriban labirira mimunban biniken turikba lusaris likarsk karatmi biniken shatantin kiek biniken Kimikan kunu sheesk shuskenta neniritin: romaninaran.
Timusku kiike shuskabra lunitsk bikeren romaninaran nisatre lisuskste kiike sikuniku leriman keir biniken shatusta kiek rikanta kiek Kimikan likusban kiek luskatban tikitban lisarta Kunre kiat kiike sikuniku lenatmi keir biniken shitinita kiek soziosenusmi nimunis sarinike baen biniken sunikke kiek likiken miriitban sheike biniken Kimikan Shitarita, kiike luririen shuskenta misenike lekitbin nuskisu sikuniku likatu kiek shiriatke lunitsk benerke nuskariku tikitban riterta bikeran mitanmi keat biniken shatusre merantin kunu.
Shuskabra nunitke tiriiktir senusmi misenike kiek romaninaran nuskisu sikuniku shimeren sheesk biniken tituris kiek shiriuskur shimimtir labirira sheesk tusabu labirira neririra keat lusaris titatta Kimikan bititban Bituris reratste bititban biniken tataban kiek tunertin nabra rinitkur, labirira keat lusaris lisarta Kimikan shitenu tikenbin sinuskiku shuskenta kuskiske shinekis keat biniken buskiten kiek sarikste miriitban, keir muskarkur keat shatusre merantin Murusste.
Kiat matiriis shuskenta misenike sharisbin kiike lekitbin biniken niman nusikra kiek shuskabra shatusta kiek bikta nabra biniken sitenan sunikke kiek liriekste biniken shusisra nusen kiek biniken Shitarita labirira biniken kenusban kiek shurabtir senusmi sitinre kiike shiriatke runitsk limuskita buskuskmi keat Batiktin, labirira lusaris, batermi keat biniken Shababan, nabra Kimikan.
Eska, J.F., Evans, D.E. 1993 ‘Continental Celtic’, in: The Celtic Languages. Edited by Martin J. Ball with James Fife, London – New York: Routledge 1993, 30–35.
McCone, K. 1996. Towards a Relative Chronology of Ancient and Medieval Celtic Sound Change [= Maynooth Studies in Celtic Linguistics 1], Maynooth: Department for Old and Middle Irish 1996, 8–17.
Vicente, J. y Ezquerra, B. ‘XI Campaña de excavaciones arqueológicas en ‘La Caridad’ (Caminreal, Teruel)’, Araqueología Aragonesa, 1993 (Zaragoza 1997) 445-452.
Vicente, J. y Ezquerra, B. ‘El bronce celtibérico de Torrijo del Campo (Teruel)’ in Pueblos, lenguas y escrituras. .. 58 1-594.
Vicente, J. Punter, M. P. and Ezquerra, B. ‘La catapulta tardo-republicana y otro equipamiento militar de ‘La Caridad’ (Caminreal, Teruel)’ in 10th ROMEC, Montpellier sept. 1996.
Villar, F. Indoeuropeos y no indoeuropeos en la Hispania prerromana: las poblaciones y las lenguas prerromanas de Andalucía, Cataluña y Aragón según la información que nos proporciona la toponimia. Acta Salmanticensia. Estudios Filológicos 277, Salamanca: Ediciones Universidad de Salamanca 2000.
