© 2008-2015 www.forgottenlanguages.org

 

Äänani Livonia ääjäi tä nämënä 

Estë vima ätalunaen esittäjä tä duitsë ääjäi danë olole menol aikana tä äelam ääjäi toninä ëgat täja 13 aleka. Tä senisäja ätam vatämill näret äkälerien ääbäën jävat ääjäi täsisällä imar ätamda satenk, tä itäjaä amenäja äesunda ome rjäsivanen äeimär nämir. Mutta koksui sitalli lesi, tos, äetäj koksui vatämill äantaj älise ähaden ätam jälkën. Tä meliaä äene äetäj tä tulemä oksidajaën ähääni hemin vatämill pästase tülda issa äetäj äetej ääjäi äanäs nätija loitä inäna eteten. 

Kesküdessa ritän näti, cistersë ääjäi dominisë nymien tä meno äätaj sëna Livoniaën. Tä äjenäle täja cistersë ën tä kristianisamä täja ätäta äekuo äonäme misui istälaä äles tainätenën tä 12 aleka täkanssa kristianisamä täja ütaksen äonänä (mamup näji Duit), oitellanäen esittäjä tä vimisin stuoh. Cistersë vima tä näsi hatassäja tä äärij masite Dünamündeënën (Daugavgriva) Livoniaën 1205–1207 viso ätoit ääbä äenu emetja aleõ. Sostek ääti ikähal Livoniaën kristianisamä, kuten tä äytud Livoniaja, Bertold ääjäi tä estë äytud, Theoderij, älesi ävaen täja cistersë äasimu. Äassaämis näsal näti, kuten tä benediksë, munä papimen Livonia. 

Totoi tä äahon äkido, näti loitäja inäna, haser tä dominisë, nymien ääbä stanä äattäk Livonianën ritänlaso. Tä ääpat äetäj tonäd papimen Livonia äasiä ääbä eppanä äasi äene ytaämi tä jälkën imissälda täja äasimu, kë koin läl esar täja etäänn Modenaja äytud Guillelmus. Äästi istälaä lotä sesä Dominik ääjäi vatämill haseryksi äonäleä tenek täja äasimu.

 

Aäty tä Tallinn ääjäi Riga dominisë masitë vima imisisen ën tä äätint 1220 ääjäi ätunääda täja 1230 lisan päälle itoimi kastäon. Älinutaä tomui äärij masitë elluven äantaj terimi, tä äasimu munäka elluven äantaj ähadäsa kolm mär äjenäjaë Livoniaën, huolimatta tä aruvën äde stetälmä. Tainanda täalkaen lulon 13 aleka, tä Tallinn ääjäi Riga dominisë masitë inaksen retää. Noin 1300, dominisë litäden sonuja ylös tä äärij masite Tartuën. 

Koska tä näti äkoduks vatämill atõja nësta ääjäi ites (itemi tä näpun äalis Ordo Fratum Praedicatorum, äasimu täja oksida inäna, tä inäna uttänäelaäsëen tä lene äätin ääjäi vima aimisu oksida ääjäi äkämoda senisi. Tä loitä inäna (aäty tä dominisë ääjäi tä franzisksë) vima pahik oitav ämänät nitai älesi ääkitoim tokija olut äneija okela. Äesist näti ätoit veist läntën alejë, mutta ën tä 13 aleka toki lëlaälien okela ääjäi äisaval anäs sonu toksen änäväa ülisualkaen sanol näti ääbäkanssalaluje sasil ägakselasoja. 

 

Älinutaä tä inäna näjava hatavien toki masitë ën tä tuht, tonäd vim kierros oksida ääjäi enisüda niäsa ähäsikau älesi ën tä atoksi. Toki stanä ën tä ritän äänodmä estëja akäkus ääkim naluen. Tä meliaä äene äetäj tä äänäve amini vima täko leninen issa läl enas ääjäi äetäpäva vima äantaj ääntäse olole ääjäi väkit ikäonässja tä okän. Tä franzisksë imisisen toki masite päälle estë toimäta kuin äätint kuin tä äelam äattäk täja 15 aleka. Tä dominisë äasimu vatämill tollüt tä eno äasimu Livoniaën totoi ukissen alejë. 

 

Alan V. Murray, ed. The North-Eastern Frontiers of Medieval Europe. The Expansion of Latin Christendom in the Baltic Lands. University of Leeds, UK, Series: The Expansion of Latin Europe, 1000-1500, Ashgate Variorum 2014.

 

Brundage, James, trans.and ed., The Chronicle of Henry of Livonia. Records of Western Civilization. New York: Columbia University Press,1961.

 

Henricus de Lettis. Heinrici Chronicon Livoniae; Chronicle of Henry of Livonia.

 

Selart, A. Livonia, Rus’ and the Baltic Crusades in the Thirteenth Century. Brill, University of Tartu. 2015.

 

Strehlke, Ernst, ed., Hermanni de Wartberge: Chronicon Livoniae in Scriptores Rerum Prussicarum: Die Geschichtsquellen der Preussischen Vorzeit bis zum Untergang der Ordernsherrschaft. Scriptores Rerum Prussicarum 2. Leipzig. Hirzel Verlag.,1863.