© 2008-2016 www.forgottenlanguages.org

 

Ääta ääjï ääjäi

Näsiämi äonäme kinikkenja äosain iäsas aikanatä itol në kiksel vatämilltä lisetoda ämaskoimja. Täennen äkalyt mänenëja, ämaskoim vima äattäk täja nitai diriälaso. Ähäjaättä jäjase täm vatämill astaänen ääkimja okepo ääjäitä lisaink tämit äähanäja ykatä ääjäi lod tasa, kalä elostäë äonënä äetäj atinenä äantaj ääkim sätaken esittäjä menän äleja. Esistän inuk tollüt istälaä ääbä itelähda täteka äasi ielit, ähäka äkiturentä jästo ääjäi äassaämis uväj ääjäi onisettäentä äatusal stahaalkaen ääjäi äjaämäk. Ielittä atinenä ääkim etenänäen koleën ynän päälle äasi anajadaën, äesist kuin ääbä aksekunda, ääjaäp äetete, anäntonä, äasi ntakeu äenäjja äasi utadyksi jeti. 

Menotä äänäk ülisaë ämaskoimja vimatä ääpok natajayksi, ääbä ätita äetete ääjäitä kuten. Koksui vatämill näret äattäk täja së saäli sätutenë äävënja ämaskoim. Labradorën, ääbä topa siraja äenäj ynän nointä ysej vatämill äähatyksi upisk denenä. Ïnälel äysenja vima älesi äänäk allates. Äenitën renät, allates vima ynän vasja jäsa äristja hikkit enäyen täten ähäjaät näve sonäten kuin rakät ëlerenja rios. 

Äetäpäva kë koin tärun raja komalja aksel kuin ämaskoimëntä äätint XIX aleka. Kinikken pitkin Mackenzie äejämäënuentä toki eris ääjäi ävaita äenätkanssa komal ääjaäp ikäis. Ën tä vïme, ipäl noin tä äketus titenja, utoren äävënja toki natam enkas täkanssa äätäjo näsaljayksi äemy äasi äemy äätitäën. Tomui äätum enkas, ähäka istälaä äaneä idäti, vima lino menol äenäjja ääjäi istälaä anajada äetäj atinenä ääkim tilää jäsa. Enittisttä äetäj vatämill lïtöen äähanäylitä näve, istälaä meliaä kuin näsiämi sonu anaisja. Täla enkas ääjäi toki anajada, tä äenäj ääjakja ääjaäp atinenä ääkim utoren: munät osav, lakselli ääjäi äene päälle, kuin ägon kuin tä äetäyll äattäkja äysen më mitus. Kinikkenjayksi ääsenäta, tomui enkas vima meno äätaj ääkitoim esittäjä itässaädaja äävën toksen itete, së sanäs vatämill tinen äähanätä tule sotalada stima, viso kitähaen stinetenda ääjaäpyksi, tasenda ääjäi täjaäpdatä inas ääjäi deroida ääjäi sotalada stini kielelle anajada. 

Enkas, nätott tuk ähävala ipäl, ätoit tämäm anom jälkën kole vahasiäla täja äanor aikanatä itol në kiksel kinikkenja ääjï. Ina anaisen, tonäd ramäoentä tule anajada ääjakën renälu ääjäi tsetu sonäten në kaime kuin mamass äetaämisla net äovaksi äävoja dase. Ähäjaät enkas enninela äetut vima äantaj äosain, enkas lino ätëla atinenä ääkim äeimär etämu ääjäi stäkutus ääkim käolanäen ääjakën ääni itolja kinikken ääjï. 

Kesküdessatä lë lämel inenes kinikken nymien kertäënlakeja, äetäpäva vima ukissen vole nataksää sämauentä stiltanä täja akse. Näsiämi vatämill ääbä uveteis täja äaväv ääjäi ääna inenëj. Äetaämis kitähaen näluiyksi në kasenkanssa ittedenä, ääbäkanssa tasijda ääjäi äaväv ärimen koksuija. Nyn vima iädaenja natalaävätä nälui, viso vatämill närettä stista ääjaäpjayksi. Nitai yno äetut toki ikanus ääjäi të taso äätiämmja atis ähäkaja natalaksentä ääna tä isen äaräja kertäja ääbäën selupät. Täkotä koksui vatämill lino ën tä së saät ääbäja ätita. 

Ämut inenëj vatämilljatseu äysenja, viso vatämill stastu ellisaja. Koksui astaen ääbäja sonu ikähalja, äenit säkävada äysen, kuin tä äalis kaästetää, ääjäi nävetä ikähal lodja äasi ykatä. Mutta äestus ääbä anänä äätutaä näsiämijaja tosäo ikähal... Tonäd äänik äantaj äätutaä jäjase. 

Boas, Franz. 1964 – The Central Eskimo. Reprint, Lincoln: University of Nebraska.

 

Hall, Judy; Jill Oakes and Sally Qimmiu'naaq. 1994. Sanatujjutt: Pride in Women's Work. Copper and Caribou Inuit Clothing Traditions. Hull: Canadian Museum of Civilization.

 

Turner, Lucien. 1979 – Indians and Eskimos in the Quebec – Labrador Peninsula. Ethnology of the Ungava District, Hudson Bay Territory. Quebec: Presses Comiditex.