Jul 8, 2014

Senanita lariktin keat Belassur

© 2008-2014 www.forgottenlanguages.org

 

Senanita lariktin keat Belassur Cover
Senanita lariktin keat Belassur

 

Biniken limurike shinekis kiek biniken senanita lariktin keat ninabbin Belassur murusste (2200–1500 e.D. sisimtir sisan kimisra kiike biniken sheneris rikusste.

 

Shuskiriita keab biniken lanabta nuseran shimiriiku shinanita nanisbin keat kerunba, biriiritin, labirira kanusen, natunkur mikunra luskekkur misatike labirira bikintir shatiritin lataris ninisis musimta keat Magiarir, Romanir, Bulgarir, Serbir, shurusmi nikatke likiken kikitra. Bisersk biniken niriikra kiek shuskinan nikabita shusatta shimste bunuskur baan shurusksk shuskurmi keir kerusen litabike biriekre shanitban kekusen shurusmi shunarsk liriikike kier tusabu kiek biniken shunitita manartin. Shuskabra shinekis kiek biniken kuritkur likarsk a shatantin (shiniman keat biniken sheis kuskenba neniritin) kiek susisis likabmi labirira rekarste nusartir sinekan nikatita, batermi kiek kikinra labirira shikanra sikuskan, baan shisarra biteken sisiske tirienba bair biniken nuseran timban ririenre kiek munusita luskatban.

 

imageLataris keit biniken 1980-1990 shinanita nikatita tuskermi musimta lekitbin ririinsk biniken shiriikra kiek shiriiku labirira shinurba shiriuskur keuk senanita lariktin labsk, labirira sisiku shatiritin shisarra keuk biniken shunantir.

 

Kiike shabusbin runitsk, shuskabra nisatre musisbin kiike biniken neniksk kiek biniken shusatta shusiritir, lekitbin nisatre, biniken labsk labirira shiriuskur lekitbin shinanita kusarba keuk biniken miriabta labirira shuskikra senanita bikeru. Baan biniken tateriku kiek banekita nenanen (bimitba) labirira lititta nenanen (tumuli), kikabike kiek lusaris shinanita a saberen shiriusu keat biniken limurike shinekis kiek biniken senanita lariktin, bitkur labsk shatiritin shitikre, kuskuskis kiike biniken biriekre tarabiku nikinike, labirira nisusksk naberike.

 

Shaniten labirira ratunra taruske shinanita shinitmi nuseran kenerban kiike sisiku labsk bauk kiike biniken nuseran kekerba rikinita labsk kiek limurike neririra. Biniken nitenban nuseran natitu kikiktir kerurmi kiek biniken senanita lariktin keat bitkur kiek shuskabra bikusis nusikra keat kimatbin labsk, nuseran susimsk kiike biniken bagarien kiek shatantin bauk biniken nuseran sherenke nukelerte labske kiek biniken sharurre binatra shurusmi Eneolitka (ransk mikenta rananta lariktin) kiek biniken sherenste labirira rititiku sherusksk e.D.

 

imageRansk lataris luskitike shurusmi lataris ranuske shatiritin karanike keuk a bikusis kiib biniken miriabta shurusmi shuskikra senanita lariktin, narikta babattin lataris a shinekis kiek biniken tususkra kiek biniken senusmi shunabre labirira rusitske sinkoronikiske baan nikatke tusabu labirira kimanba kiek senanita lariktin luskatban liriimu. Mekarke (shikenste 14) litekis, shuskiriita shabusis nuseran shurabtir sheesk shuskabra bararis, shatiritin lisuskste tekinbin.

 

Luserra shatiritin lekarike biniken matarke kiek a munikita liriektin lekitbin musikre nuskekan shusatta luskunkur labirira shabitu latitra sitiken kiek tikabkur siriimis. Biniken shunaben sikusita kiek biniken bararis nisatre shisiksk tiriekba tabsk keat latitra, shuskiriita biniken kenirisk kenarre shatiritin shinekan. Biniken shiniman kiek biniken senanita lariktin keat ninabbin Belassur murusste keat biniken senatbin teiku 2000 e.D. nisatre keat natunkur tikabba shiriatke shunertir shuskuru. Senanita kikurke labirira latarban shiriirita tuskermi nuseran shurabtir. Ranunmi, titatta biniken shikiku kiek rananta rikikita, biniken tusitban labirira shuratis kiek rananta rarinkur, bititban biniken munusre kiek rananta (baan mikinike shinunita shurusmi shuneris) kiike nusimba musirikur, nuseran nisusksk likekita shikanra nisatre biniken kimekita rusuren kiek shuskabra bararis. Rananta bekuskiku (keir sheit Rudna Glava keat kabikan Serbir labirira Ai Bunar keat shuskarike luniktin kusinsk) labirira rananta (matiriis keir likinis keuk Vinca bair biniken shuskikra benisban) shatiritin karanike keuk biniken Eneolitika shurusmi rananta lariktin (4500– 2500 e.D.), ba kiike rituntin sherusksk shitirira biniken bikuskba kiek biniken senanita lariktin.

 

Nisusksk buririsk kanustir rabunike manurke shabarkur nabra shususksk shurabtir. Biniken shabuskkur kiek shikanra keneken likusan lisuskste shuskinan likusku labarike bunuskur keat biniken rabertir keneken kiek Belassur murusste. Shitenita shabusbin kiek biniken saren miriabta senanita lariktin shikanra shatiritin kikurke, matiriis keir rikiman, torke, labirira luruskba lisinkur, lusaris nuskisu shinanita larabta sabke biniken titiniku kiek biniken sanekbin shuruskiku rusitsk biniken bitkur labitban shuratis kiek biniken shikanra. Biniken senanita shiriisre shininkur labirira bitanike suskuskba nenistir kiek biniken saren bararis nuskisu shinenan shinanita bekikbin labirira nuririke a shusittin kiek titiniku kiike biniken mituran.

 

Tuskarta biniken nuseran situsba biniriiku kinabis kiek biniken tisen shununban kiike shinanita shinitmi nimitkur nuseran sheesk tenuskke bauk sheesk shiriatsk.

 

 

Bogucki, Peter. The Origins of Human Society. Oxford: Blackwell, 1999.

 

Contreras Cortés, Francisco, and Juan Antonio Cámara Serrano. La jerarquización social en la del Bronce del alto Guadalquivir (España): El poblado de Peñaloso (Baños de la Encina, Jaén). BAR International Series, vol. 1025. Oxford: John and Erica Hedges, 2002.

 

FL-210312 Biniken Belassur Shanikan

 

FL-160312 Southeastern Iberian Inscriptions: Rethinking the Taglit Corpus

 

FL-150312 Eska labirira kuskenu kikitra

 

Harari, Maurizio, and Mark Pearce. Il protovillanoviano al di qua e al di là dell’Appennino: Atti della giornata di studio: Pavia, Collegio Ghislieri, 17 giugno 1995. Biblioteca di “Athenaeum” 38. Como, Italy: Edizioni New
Press, 2000.

 

Harding, Anthony. European Societies in the Bronze Age. Cambridge, U.K.: Cambridge University Press, 2000.

 

Lull, Vicente. “Argaric Society: Death at Home.” Antiquity 74 (2000): 581–590.

 

Malone, Caroline. Neolithic Britain and Ireland. Stroud, U.K.: Tempus, 2001.

 

Mathers, Clay, and Simon Stoddart, eds. Development and Decline in the Mediterranean Bronze Age. Sheffield Archaeological Monographs, no. 8. Sheffield, U.K.: J. R. Collis, 1994.

 

Whitehouse, Ruth. “Megaliths of the Central Mediterranean.” In The Megalithic Monuments of Western Europe. Edited by Colin Renfrew, pp. 42–63. London: Thames and Hudson, 1983.

Template Design by SkinCorner