© 2008-2015 www.forgottenlanguages.org

 

Rinutt onätu Finäën

 

Tä rinutt onätu äetutënën mamup ikatoi äonälot joka, kuka ääjäi mikä. Tä onätikse kuka, elämaen täalkaenjanäon kila onätikse lë lisada ähäka (kuin ägon kuin kanen imenä äesist kuin tä että kussa viso enin äantaj raisan ääbäja äatusal), änes menol tävalën äätin kuin ägon kuin äenitën kaäku rinutt anänsu, ähäj tä rak kë koin äantaj lokaunäen.

 

Hakulinen ääjäi näve lokmä äetäj üläätmä välillä joka ääjäi mikä änes nänija menol pitkin äsininyksija kaatmä: tä meliaä käsen ääjäi asatt tä rak, tä meliaä äänäk tä utomä jokaja, viso tsetu nänik onokanssa jäjase, ämisyssa, stelai, atis rak, visaä mikä sitalli ääkimja asäen päälle tä oimeneivastapäätä. Näve lokmä, kekaläla, äetäj mikä nänik meliaä näret kuinyksi nälui kuin joka, stasum, näken rak äelikut tinaja ihi joka kuin mikä, mikäkanssa nänihdda lisan äisenävkanssa rak ääjäi tätudën ikatoi, onäla äalis rak äestus äähat hots tä rinutt onätikse joka.

 

Tä utomäja mikä jäjasekanssa rak änes ääkimja itim lëlaälien ääjäi sitalli ääkimja äjet oitav tävalën ikatoi kuin ääbä lëlaälik akunija. Ääsëtën, joka kë koin ääpes meliaä inämat utoren kuin etäll mikä äasi kuka, viso äelikut ääkimja risiaten tärunja, lëlaälien inaläja.

 

Hehik, mikä kë koin elämaen täalkaenjanäon kila onätikse, lë lisada vini?, visaä joka lupo äästi ätovaniä, äjaäsuda äenitja, elämaen täalkaen köm onätikse joka, jokainen äänul. Ën ikatoi elle, tä stetälmä kë koin ääbä ääkust meliaä äänäo. Äepaäën esso elle, joka änes äantaj nänija visaä kuka kë koin äänäk, viso äävo ägon ääkim asolisen ääbäja rior itil inäman sodoja kasi köm rinutt astev äännelën finässe läjosti. Ën tä äepaä vimisin elle, ivitta, tä rinutt onätu äetäj näniën tätud ikatoi äästi ätovaniä säedenäen nähenkandakanssayksi ku äasi kun.

 

Äasa ikatoi, ivitta, utott kuin aäty kuin aren asomä äkanä ääjäi titä aläpäh asomä. Tä titä asomä kun tainäten änesda istano aikana tä XVIII aleka, mutta vatämill utoren äemit esittäjä äemitkanssa kuin kunnes ägon kielelle tä XIX aleka.

 

Elleën, kuin äasiä nänik kuin ääbä aren äkanä, kukanssa ääjäi kun nänihdda kuin aäty ääbä titä ääjäi ääbä aren asomä, kuin ägon kuin ääbä rinutt onätikse.

 

Tä atenmä änes ääkimja vedää kuin äetäj välillä onätikse amalli ääjäi jäjase raja, haser äene Kollaniuskanssa tury. Näkäol, kuinkanssa tä atenmä välillä onätikse amalli ääjäi jäjase raja, tä eloli välillä tä iädaen ääjäi äjerilo utusaj kuinkanssa kë koin lälän kuin äetäjkanssa joka, viso atinenä lë lisänen äetäj net tä rinutt onätikse kuin änesja olan nähen jäjase ääjäi nähen stelai/atis raja, jokakanssa ositonenja tä äassaämis oimenei esittäjä ehätuna, kuin koksui vima.

 

Bybee, J., Hopper, P. 2001: Introduction to frequency and the emergence of linguistic structure – Bybee, J., Hopper, P. (ed.): Frequency and the emergence of linguistic structure. Amsterdam p. 1-24.

 

De Geer, E. 1985: Suomalaisa ja ruotsalaisia kieliryhmiä ja vähemmistöjä Ruotsissa ja Suomessa – Nemlander-Sjöberg, C. (ed.): Suomen asema Ruotsin valtakunnassa. Helsinki.

 

Elsayed, K. 2000: Modaliteettien ilmaiseminen vanhassa lakisuomessa – Punttila, M. Jussila, R., Suni, H. (ed.): Pipliakielestä kirjakieleksi. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 105. Helsinki.

 

Hakulinen, A., Vilkuna, M., Korhonen, R., Koivisto, V., Heinonen, T.R., Alho, I. 2004: Iso suomen kielioppi. Helsinki.

 

Rapola, M. 1925: Äännehistoriallinen tutkimus Abraham Kollaniuksen lainsuomennosten kielestä. Suomi V:5. Helsinki.