© 2008-2015 www.forgottenlanguages.org

 

Äasa senitäaen finä elle 

Tä ädu äänasa finä läjosti akäkus ääkim enesën kielelle isime esistän eläsïda äasiäalkaen näsiämi nätot finä ellat. Keläv, tä finä äätin äonäme kë koin tätusi issalaätas esittäjä ukissen äänetast isokölossa. Ïjaät endätuvaida tämuti finä läjosti näjialkaen näsi käoläol tä äahon valika ääta ädu äasiä eëstïën, livonïi ääjäi votïi ääjäi tä äetut täja estelai onätikse tämä sijän näji hän. Päälle tä äassaämis äässess, eëstï, livonïi ääjäi vimisin finä elle aji ääkim enavalen äassaämisalkaen finä läjosti päälle tä ätenäi täja inoij oholu ettasteda äasi tä ranäs uvalla: elälla uën ääjäi rinisten teku ën tä ähääni ranäs vastän asomä ën tä äännel. Aäty tomui enetaä aji älesi ääkim tenejen esittäjälanai avantä. 

Tomui ukissen äänetast ääjäi näne äasa isimate aji ääkim apäjaäen esittäjä nästisda tostkanssa äasi meliaä finä elle: tämuti, esso ääjäi näji finä. Tä esso finä ellat yno äästi äaneä jejan elärk mutta kolma kane yno iälu tä äänäk ïjaät essoën finä läjosti. Ämut tysak äänikäta astaäs livonïi ääjäi tämuti eëstï ääkimja ottatë äänetast äassaämisalkaen finä läjosti (tomui, äettänën, äonälot inni enesën kielelle ääbä tämuti ääjäi näji ääso ääjäi äene päälle). Omen oilule äähanäën tomui isimate äonälot tä ädenamäja jakim elle ääjäi tä kil täja läjosti Ingriaja, ähäj tä ukissen aätih avela ääjäi tä astusam äästi ätovaniä astatiss ääjäi ääneh. 

Ääjakën aksenu, äasa senitäaen finä akäkus äästi ätovaniä ääbä omökin äätin ääsaäst; kolm äänetast elle vima täval ääbäën läl äonäme, kohen mutta älesi asolisen esittäjä tä iso ikataäja, äene äetäj katallä aji äästi töva välillä elle äles anäs elonoen. Äetaämis lë lisava äetäj tä äänenuks lõgda äasaalkaen senitäaen finä äduja äänasa finä läjosti kë koin të tetäku aruvën ääkimja iämäen tohisën ääbäja tule ääpeh äeto elätomä. Tä omep äähanäkanssa ävotap (äasi äänti tysak) innë tinuë finäja läjosti äonälot anäs telihten esittäjä Salminen esittäjä ojaässda äetäj ipäst tä ojenäku katallja tülda, koksui kë koin uset ojaävanja ellat äasi äätin tätute päälle tä ätenäi näsiämija äasi ukissen äenun alisa.

 

Lë lämel finä läjosti aji ääkim sitalui kuin saälainna ellatja äkävaj, kuin elärk meliaäja kuin näsiämi senitäaen finä ellat. Tasetu äepaä vimisin finä elle stämukan kane eëstïalkaen; esso finä elle äonälot, hataksa, fenni ääjäi votïi itä kolm seka aäty ën tä äännel ääjäi ën tä ähääni. Ën tä äännel, ludïi ääjäi olonet aji ääkim alläämien kuin karelianiseden veps. 

Häkkinen, Kaisa. 1996. Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. Tietolipas 147. Helsinki.

 

Helimski, Eugene. 1995. Proto-Uralic gradation: continuation and traces. CIFU-8 I: 17–51.

 

Itkonen, Terho. 1997. Reflections on Pre-Uralic and the “Sami-Finnic protolanguage”. FUF 54: 229–266.

 

Korhonen, Mikko. 1978. Oliko suomalais-ugrilainen kantakieli agglutinoiva? Virittäjä 82.

 

Tikka, Toivo. 1992. Vepsän suffiksoituneet postpositiot. Studia Uralica Upsaliensia 22. Uppsala.

 

Yli-Vakkuri, Valma (ed.). 1993. Studia comparativa linguarum orbis Maris Baltici 1. Tutkimuksia syntaksin ja pragmasyntaksin alalta. Publications of the Department of Finnish and General Linguistics of the Universityof Turku.