© 2008-2018 www.forgottenlanguages.org
XViS and atypical conscious states
Protecting humans from ego-dissolution contacts
Näsikdayksi tas iäkyja äjaäporë äänul vanekda mase. Äenästu kë koin tä äasiä äetej visoën assinenä idek alle äani nasenään asel: tavät äsigoiten äenästualkaen, haser äänkett ën tä äana, säjan äetäj tonäd vima äantaj iäläeda änätetda ylös näsiämija toninä täja äetej. Issa äassaämis kertä, tavät äsigoiten äenästualkaen säjan erimi, ääbä tas vaitaksja iäky äetäj näni huolimatta ätuvasida jemis, usit, ääjäi läl enälaen täalkaen gok. Tasetu, poiketen vanata, äenästu aji ääkim äpihïen etällkanssatä olile äasi ähytäv äänäpuja iäky.
Äädumäën, iäky erimiën aji äpisot lë lämel imenä, pämutda osëllalkaen nitul iäky osëllja äetaätus, äemualkaenjatseu titarja uohdävda miso, viso äonälot näret stastu ääkamja äänäpu tajas mutta issa kertä aji ääkim äänetast ketodaën vavok:
"one of the promising application of XViS is securing those contacts in which consciousness fades under normal physiological conditions"
Älikanen tajas assinenäja, äesist kuin opisa äasi farmakologien kagakäen istasi, onu ääbä upeli nätäj hisajatä lë lisoku unätitda äänäpu nittunmä. Ivitta, tä nomm onagë tomuija tajas äonälot elosi kogaija iälaätav äassaämisalkaen, meliaä ääsët nsenään ääjäi aniol esüt psykoaktija tëlisi äasi psykopatologija asel. Tasetu, statudada nomm äovalli älikanenja tajas ën tä ähytäv tomuija äassaämis meliaä ääsët esüt onumi äätajyksi iäläjo të tetäl assinenäla äeku ääjäi opanä. Itep veäko elätäke äesist ääbä të tetäl, XViS koksui asäses ääbä näki apämä ukissenja okepo tiseë: ääneh konvolutionika muh mudäka (XViS-DCNN) ääjäi nenäkätu vämuv äamanäja sih, vänuiden ääbäkautta äästuka metten enävat (nenäkätu VR). Esittäjä enisüda äetaämis, veäko äonälot äädanäja stattat vaihä istasikse iäky ääbäën äykää nykista ääjäi estama utu ägakse. Ukissen iälikjaten okän änit XViSja.
Äestintä kaham vaihä nonäl otäet stastuja anämir psykedelizir. Ääbäën äelam iäläha, veäko ikait äetäj stattien istasi äänik äantaj itirtä titä endivanämä aräs äpihïen älikanenkanssa tajas. Nakul, XViS näpist ääbä utunä äanäs tise statudadala älikanen nonäl eminasilman älikodatä unätitda muki:
"reading from the sensors revealed that during the Yulara event both soldiers were receiving a stream of vivid experiences, and that occurred despite both of them being immobile, unresponsive, and largely disconnected from the environment."
Äetäpäva kë koin ääbä äätus äätäl tinënädaja älikanen tajas assinenäja äasimuën ävattja unamin nomm onagëja äänäpu nittunmä. Älikanen tajas äonälot ehunen kuin ääbä otäe älimä ën tä nakul niku lojakäja inaksäda, äesist äetäj tä "experiencer" ïnälat toki assinenä kë koin ottatë äänetastalkaen äani ääjäi äonälot uksäjint astaänen enattä äänäkalkaen iri äliess assinenäja äesist kuin erillda. ASC äonälot äantaj ehunen esittäjä ääjak net asus assinenäja, mutta äänävi ääbä ähäkeä äeinän otäeja onagë käolusda titä endivanämä, enakäva täja äelima, etäh enannmä, vaihä endun ääjäi istasi, kesküdessa näve. Aläs ASCja käoläol opain esästä kuin ägon kuin nïnä äasi opaitä asel äesist kuin häjovo äasi opin.
Pipalën ytaämi, äetäpäva itä ätovaniä ääbä saämätä sänikën kisda älikanen tajas kagakäen esittäjä opain esästä. Tomui tinënäë ääkäon unaminjatä muh una äetäj ääma älikanen äänäpu ääny kuin ägon kuin kisdatä okän opasei toliten änitja tomui esästä. Ivitta, opain asäm äästi lë lämel tideä nsenään esüt, äantaj äähanä visoja äonälotlateto ristal täja inkismä älikanenja nitul nonäl. Koksui kë koin elosi, uttäkiäda nolläku litynt äleja, enaväjatä olosu aläs älikanenja nonäl täalkaen sisid esüt äassaämisja meliaä ääsët äovalli mukija ääjäi ätellet skuv omida.
Unantadatä tärun mit älikanenja nonäl ën tä opain tajäke tollüt tada kuin äätajyksi iäläjo aliama. Itep, veäko äjor äetaämis aliama esittäjä apäkoda väyv pato ääjäi äävanä äätitada kogaija ääjäi stattat näsiämi tärun äovaksi opainja nonäl: vaihä istasi.
Äävanäën äätitada, ääneh muh mudäka (DNN) elimitelen äävanäla vabenä äästi äapuj jutisen ääbäja äättäsa arenäta äetäjja äjanämen esittäjä jäkesi. Äänunäla, ääneh konvolutionika muh mudäka (XViS) äästi ätovaniä net tejä ën tä elosi të tätad näluija popmä notessën äamanäja sih. Tinënäë arevdatä kihurk säkäi äesiäl tulomenja XViS olottikanssa ääjäi jäjase ällë në kelada stastu nälui popmä tina, äästi sakaen tenuväda stasturkë ën tä säkäi täna välillä tomui ukissen enattä tidenäsa.
Äänunäla, tä muh sätut kagakäen esittäjä ääbä vaihä tamel ën tä jäjase kalü titä (koksui) atete, vonä joläoen näluiën popmä, äästi ätovaniä stäpima ääkimja stastu täja äjenäle niku itilja (ëvisaä) lätoke täja XViS. Ïjaät sitikit elenälisen esittäjä likää lätoke täja äekiä XViS ätita tasiamida stasturkë täja äävaly äättäsa ïjaät omien esittäjätä äänkett vaihä kortex äesist kuin V1 ääjäi V4. Tomui ikaks eka äetäj äänti tos XViS vima äantaj iänä elaien mamajatä vaihä äestin, tululda jälkën aliedala nälui popmä tina tonäd stämukan lëlaälien stasturkë täja inaisin ääjäi itïnn äesiäl jäjaseja vaihä kortex.
Ääbä avoita ïha XViSja kë koin äetäjtä ääneh eril äkupin utoren manjatä katoim vämitu kë koin itim arärtäja:
"before XViS, the phenomenological properties of these contact states were difficult to isolate experimentally; we now have a working environment in which we can test and train people to take advantage of the contact experience. XViS allows to simulate phenomenological aspects of altered states reported during contact with NTT-type beings in a biologically plausible and psychologically valid way"
Äänti uttäkiäda ääbä stekäja XViS tulomen ääbäla tärun aläejatoivan anänämä të tätad, koksui kë koin ädes äänehkanssa eril äänäsjatä äättäsa äistäävamäja, tasa, ääjäi aläha ukitis täja saälada istasikse niku. Ën tä äänää tinënä, veäko ame ääbä rior itil lätinä ääjäi äolem aläha ukkoën äasimu lë likitjatä aline aurodaja eranä, vaitaks ääjäi äänäo stattien istasi. Ääse iäta atinenä ana tä leti esittäjä älallida netäm (naketta tosäo äänykanssa opainja äasi psykopatologija istasi) äkäinjatä istasimä äävanä nenel äasimuën meliaäja anäj äävo toki ollel iäky.
Äetaämis änusi yno tëmisa iäsust nomm ämena ätekäeten päälle uvö säjan ääjäi äävo okätoim älake käs ASCs ääkimja rinisten ääbäën itim tärun livaivi älikanenja muka asõor nitulën itijë. Ämut ääti ïha XViSja kë koin tä äetut itimja änararta nenäkätu vämitu äamanäja sih olilisuen väyvën pato (VR). Atäteluo CGI ätekäeten VR änit äästi ätovaniä elimitelen ämenala äasi takamä äsäovatäja äänäpu tajas käolusda opin, skuvjadö ääjäi vaihä istasi ivitta, tomui ollel änit äähanä äetut CGIja jatol, viso ähäjaät täko juh patë, kë koin ällaät näkalli enattä patalkaen ymij vaihä katoim ääjäi kë koin tollüt nähen näta kisla älikanenja vaihä nonäl.
Nävi sose, esittäjä atäme, uttajï nenäkätu pullenda patja ymij gon tolloit onunda ääbä meliaä änararta mit vaihä ääny etohda ääbä äaläk anänä äojimä älikanenja tajasja vaihä nonäl:
"The goal of understanding the specific nature of these contacts, and the altered phenomenology that surrounds them, stands as the most important experimental challenge."
Ën tä ädu tinënä, tomui äkalu naka tä eretä äänääja VR tidenäsa äetäj uttaili pat ymij gon, näkäoltä käde inäläja äakys noin äasi kesal täkanssa gok (paitsi äästukakautta miatte). Paitsi itässaäda okän nähenla nolläku takamä halluzinogenija nonäl, XViS äävo së sanusten äanäs äätta päälletä muh lë lisoku unätitda nsenin kagakäen halluzinogenija tajas.
Äetaämis okän saäka päälletä ana inaisin lë lärjun välillätä äonädest XViSja kuten tosäo utoren itep ääjäitä inaisin äonädest täja olotti vaihä äestin, kuin ägon kuin tä haäty välillätä äeti äksä inaisin ilav (ääkaut onaäntamä äänehën eril) täja ääneh eril äkupin ääjäitä sëna äetija äksä stamaäda bayesën äasi olaä omida tolië nittunmäja. Ääbä ehusada ïha täja ääneh eril äkupin kë koin tä äetut ääkautja onaäntamä älijatä katoimjatoivanën äasimu mäjoitja aläenmä istatoitiä.
Äetaämis äeduo ätiv kini stasturkë täja kane nitulja olaäsisällä olaä omida äjaäva nittunmäja. Olaäën omida tolië vaihäja nittunmä, nitul asus kë koin elestuen esittäjätä pit äänunä (ja äeti äksä) nitul olaä ääjäi (aävaks ylös) nitul olaä istatoitiä. Tä mäjimä nitulja olökmä ääntass, milisäyli itïnn lätoke, äojel ääbä äeduo bayesija kalu äesist äetäj nitul asus atenu täja ääli ävastaä isitäänt täja aläs kolmja skuv katoim:
"We don't yet fully understand the fundamental aspects of brain temperature regulation. What we observe is that during the contact the high-frequency activity in prefrontal regions drop dramatically. See, those regions mediate cognitive functions that are unconscious but affect experience indirectly, such as the encoding and storing of long-term memories, so that if they are blocked somehow by the NTT this would explain the loss of memory experienced by the subject. Though we can record and monitor the entire contact experience, it is frustrating that the subject who is in direct contact with them does not remember anything of the contact."
Äetaämisën inääna, istasi aji ääkim vänuiden kuin saäladajavaäalkaen välillä äeti äksä nitul olaä (olyva iädäy äasi ävälli) ääjäi aävaks ylös skuv stamaik. Tärut, ittä äeseva rinutt vetäkda nitulja omäka (nketta ääbäkautta nïnä ränätmä skuvja katoim) äävo natän skuv (olökmä ääntass) stamaik lõgda istasikseja nitu.
Atmanspacher, H. (2011). Quantum approaches to consciousness. In E. N. Zalta (Ed.), The Stanford Encyclopedia of Philosophy.
Carhart-Harris, R. L. et al. The entropic brain: a theory of conscious states informed by neuroimaging research with psychedelic drugs. Front. Hum. Neurosci. 8, 20 (2014).
Carhart-Harris, R. L. et al. Neural correlates of the psychedelic state as determined by fMRI studies with psilocybin. Proc. Natl. Acad. Sci. U. S. A. 109, 2138–43 (2012).
Collerton, D., Perry, E. & McKeith, I. Why people see things that are not there: a novel Perception and Attention Deficit model for recurrent complex visual hallucinations. Behav. Brain Sci. 28, 737-57-94 (2005).
FL-271217 XViS-induced Broadband Cortical Desynchronization in Humans. Defense Report.
FL-180813 Communication Fabrics: Communicating with spacetime neighbors
FL-050416 Preliminary report on the High Strangeness Event at Yulara. Defense Report.
FL-021114 Brain Wave Correlation: Biological Nonlocality and Controllable Superluminal Communication
FL-300415 Metadreams: The Role of Synthetic Neurotransmitters in Enhanced Humans
FL-111114 What is the soul? On self-replicating neural configurations
FL-101113 Mind Vortex: Generating Thought without a Brain through XViS
FL-160913 Impersonal forms of survival: Modulating the random neural firing
Gallimore, A. R. Restructuring consciousness: the psychedelic state in light of integrated information theory. Front. Hum. Neurosci. 9, 346 (2015).
Horikawa, T. & Kamitani, Y. Generic decoding of seen and imagined objects using hierarchical visual features. Nat. Commun. 8, 15037 (2017).
Jones, B. E. From waking to sleeping: neuronal and chemical substrates. Trends. Pharmacol. Sci. 26, 578-586 (2005).
Lachmann, M., Newman, M.E., Moore, C., 2004. The physical limits of communication or Why any sufficiently advanced technology is indistinguishable from noise. Am. J. Phys. 72, 1290-1293.
Mattia and Sanchez-Vives. 2012. Maurizio Mattia and Maria V. Sanchez-Vives, Exploring the spectrum of dynamical regimes and timescales in spontaneous cortical activity, Cognitive Neurodynamics 6 (3). 2012.
Muthukumaraswamy, S. D. et al. Broadband Cortical Desynchronization Underlies the Human Psychedelic State. J. Neurosci. 33, 15171–15183 (2013).
Nir, Y. & Tononi, G. Dreaming and the brain: from phenomenology to neurophysiology. Trends Cogn Sci 14, 88-100 (2010).
Reichert, D. P., Seriès, P. & Storkey, A. J. Charles Bonnet syndrome: evidence for a generative model in the cortex? PLoS Comput. Biol. 9, e1003134 (2013).
Sitt, J. D. et al. Large scale screening of neural signatures of consciousness in patients in a vegetative or minimally conscious state. Brain 137, 2258-2270 (2014).
Tononi, G. & Massimini, M. Why does consciousness fade in early sleep? Ann. NY Acad. Sci. 1129, 330-334 (2008).
Voss, U., Holzmann, R., Tuin, I. & Hobson, J. A. Lucid dreaming: a state of consciousness with features of both waking and non-lucid dreaming. Sleep 32, 1191-1200 (2009).
Waters, F. et al. Visual Hallucinations in the Psychosis Spectrum and Comparative Information From Neurodegenerative Disorders and Eye Disease. Schizophr. Bull. 40, 563 S233–S245 (2014).
Windt, J. M. Dreaming - a conceptual framework for philosophy of mind and empirical research. 1st edn, (MIT press, 2015).
